18.2.2013

Waksucon eli Frostbite 2013

Olin tällä kertaa Desuconissa uudenlaisessa roolissa kävijän sijasta: ohjelmanpitäjänä ja median edustajana. Kuvasin sekä lauantaina että sunnuntaina Minä katson japanilaisia piirrettyjä-videoprojektia. Ennakkofiilikset conista olivatkin siksi jännittyneet; muuten en olisikaan koko conista stressannut. Ohjelma ei kauheasti innostunut: muutamia katsottavia luentoja löytyi, mutta aika paljon oli tyhjiä välejä. Tämä johtui lähinnä cosplayohjelman paljoudesta ja siitä, ettei sarjakohtaista ohjelmaa ollut mistään minulle tutuista sarjoista.

Lauantaiaamu alkoi perinteisesti avajaisilla. En ole missannut niitä vielä yhdestäkään Desuconista, enkä missannut onneksi nytkään, vaikka lähellä oli. Edelleenkään avajaiset eivät yltäneet sille tasolle, mitä ne olivat vuonna 2010, kun Haruko Momoi lauloi ja Jussi Kari stalkkasi cossityttöjä videolla tai jotain siihen suuntaan. Olihan näytelmä hauska, mutta olisiko se toiminut paremmin videolla? Juontaja oli vähän kankea – sinällään showmiehen tuntuinen, mutta se paperista lukeminen ja muodolliset kysymykset kuulostivat hassuilta. Avajaisissa parasta on yleensä se, että ne nostavat confiiliksen korkealle, mutta tällä kertaa siinä ei ihan onnistuttu. Muuten kuitenkin ihan hyvä suoritus.

  
Ensimmäinen tunti meni conialuetta kartoittaessa. Käväisin lyhyesti vähän joka paikassa ja tein kaikki myyntipöytäsaliostokset. Puoli yhdeltä alkoi viimein Johanna Karin Hyvät, pahat ja älyttömät-luento, joka jäikin varmaan conin parhaaksi luennoksi, tai ainakin yhdeksi niistä. Johannaa on aina miellyttävää kuunnella, hänellä on hauskoja juttuja ja aihekin oli hauska. Sinällään päähän ei jäänyt mitään kauhean informaatiivista, mutta oli viihdyttävää päästä nauramaan kaikille pöhköille jutuille, mistä animea on tehty.

14.2.2013

Studio Trigger – tulevaisuuden tähti?

Kokeilen välillä jotain uutta ja rohkeaa ja puhun tulevaisuudesta. Ja hieman menneisyydestäkin.

Kun Hiroyuki Imaishi lähti Gainaxilta joskus pari vuotta sitten, en osannut oikein järkyttyä, vaikka olisi varmaan pitänyt. Tykkäsin jo silloin Imaishista, en vain tiennyt vielä siitä. Vasta oikeastaan sen uutisen myötä tajusin, kuka oli (ainakin yksi) pääpahis Panty & Stockingin, Dead Leavesin, FLCL:n ja Gurren Lagannin takana. Tykkään eniten siitä animaatiotyylistä, niistä terävistä kulmista, tummista varjoista ja väreistä sekä aivan ihanista räjähdyksistä ja savupilvistä. Samankaltaisuutta on myös Takeshi Koiken Redlinessa, jossa Imaishillakin oli näppinsä pelissä.

Dead Leaves

6.2.2013

Talvikauden alkupuolisko

Olen auttamattomasti myöhässä tämän kanssa, mutta ehkä näin muutaman jakson jälkeen sarjoista onkin vähän järkevämpää sanottavaa kuin vain yhden. Tosin tällä kertaa muutamissa sarjoissa oli sellainen ykkösjakso, että niistä on pakko sanoa myös muutama sananen. En ole varma, olenko täysin ajan tasalla jokaisessa sarjassa, joten laitan oheen myös katsomani jaksomäärän.

Jaksoja katsottu: 4/13
Innostusaste: 4/5

Vieläkin jaksaa ihmetyttää se, miten hyvä tämä sarja on, ainakin tyttöbändin mainosanimeksi. Ensimmäinen jakso oli tosin vähän surkea – siinä tapahtui ihan liikaa ihan liian nopealla tempolla. Jos ensimmäinen jakso ei olisi ollut tutustuttamis- tai muistutusjakso, olisi sen juoni luultavasti sovitettu kahteen jaksoon, tai ainakin alun konsertti otettu pois aikaa viemästä. No, sen jälkeen sarja on kuitenkin toiminut samalla tavalla kuin ensimmäinenkin kausi. Jostain syystä äänestystulostenjulkistustilaisuuspuheiden kaltaiset jutut onnistuvat koskettamaan, ja varsinkin kolmosjakson lopussa Mimorin valitseminen sai jo itkun kurkkuun. Eiköhän sitä itkemistä tule harrastettua koko loppusarjan ajan, sen verran tunteisiin vetoavaa hommaa tämä on. AKB48:n uusin skandaali tosin varjostaa tätäkin sarjaa. En yhtään hyväksy japanilaista idolijärjestelmää ja toivon vähän, että koko instituutio kaatuu tai kokee suuren muutoksen vielä jonain päivänä. Tiedä sitten millainen skandaali siihen vaadittaisi. Mielestäni siinä liikutaan kuitenkin jo ihmisoikeuksien rajalla, vaikka tytöt nyt tietysti ovat ainakin jossain määrin vapaaehtoisesti mukana hommassa. Mutta eipä siitä sen enempää, en ole alan asiantuntija enkä edes AKB48:n fani joten parempi jättää syvemmät analyysit muille.